Päivä alkoi kangerrellen. Leirintäalueen ravintolassa piti olla aamiainen 8:00. Olin saanut väärää tietoa, se alkoi vasta 9:00. Ja luvattua puuroakaan ei ollut. Lähtö viivästyi noin tunnilla ja edessä oli noin 120 km. Ilma oli sentään aurinkoinen, sopivan lämmin ja tyyni.
Pääsin hiekkatielle jo muutaman kilometrin jälkeen. Mäkiä riitti vieläkin mutta ne olivat lyhyitä. Tietkin olivat kohtalaisessa kunnossa, pääsin etenemään aika vauhdikkaasti. Kahvilan löysin Nyåkerin kylästä, se oli samalla siltamuseo. Huomasin reittini menevän kyseisesten siltojen ohi. Siinä oli vanha käytöstä poistettu rautatiesilta ja kapea maanitesilta joka on edelleen käytössä. Silta oli kapea ja pelottavan korkea, kädet hieman meinasi vapista kun kaiteden välistä näkyi joki aivan liian kaukana. Olisin halunnut mennä joen rantaan kuvaamaan siltoja mutta joen rannat olivat niin jyrkkiä etten uskaltanut mennä alas.
Siltojen jälkeen tienvaressa jolkotteli maalaiskissa, se oli saanut kiinni rastaan poikasen. Pysähdyin sitä katselemaan ja kissa tuli ylpeänä esittelemään saalistaan. Silloin rastas pääsi pakoon ja lensi metsään piiloon. Kissa loikki perässä mutta saalis oli mennyttä.
Pysähdyin kahville Gräsmyrissä paikalliselle pikkukaupalle. Kahvikuppi oli tosi pieni ja kahvi kauheaa, mutta hinta 5 kruunua (noin 55 senttiä) vaimensi pettymystä. Olo tuntui koko ajan hyvältä eikä pysähtyminen syömään huvittanut. Päätin jatkaa matkaa pysähtymättä toistaiseksi. Kuvasin maisemia ja muutama kurkikin päätyi taas kuvaan. Kun Umeå lähestyi oli koko ajan tasaisempaa.
Eturengas oli alkanut vuotamaan hitaasti Gräsmyrin jälkeen. Pumppasin siihen lisää ilmaa ja sillä pääsi aina 15-20 km eteenpäin. Pääsin sillä perille asti, ei tarvinnut tien reunassa vaihtaa sisäkumia.
Koukkasin Umeån keskustan läpi ajatuksena syödä jotain pientä. Taisi olla aika kova nälkä kun huoltoaseman hampurilainen maistui herkulliselle. Holmusndista olin varannut hotellista huoneen. Matkaa satamaan on vain kolme kilometriä. Laiva Suomeen lähtee aamulla 8:00.
