Aamulla oli kylmä mutta aurinko paistoi. Päätin laittaa lämpimästi päälle koska ensimmäiset 30 km mentäisiin alamäkeen. Maisemat olivat mahtavia, tuntureita oli vieläkin paljon. Ne olivat jo matalampia ja huipuille asti kasvoi metsää. Tukkirekkoja meni ohi jatkuvana virtana, vastaan tuli tyhjiä ja ohi meni täysiä. Bredbyn oli ensimmäinen pysähdyspaikka, kävin noppeasti kaupassa ja otin kuvat kirkosta. En halunnut pysähtyä vielä pidemmäksi aikaa.
Ajoin vielä 10 km isoa tietä kunnes pääsin Mellanselsitä pikkutielle. Yritin löytää kahvilaa useasta pienestä kylästä mutta niitä ei ollut. Gottnen jälkeen alkoi hiekkatie, samalla asutus loppui. Mäkiä oli koko ajan, ilmakin lämpeni koko ajan joten kylmä ei enään vaivannut. Katselin paikkaa missä voisi laittaa ruokaa tien varressa mutta sellaista ei tullut vastaa. Oli vain syvä oja tien vieressä tai suota. Jos niitä ei ollut oli siinä maalaistalo. Päätin jatkaa Björnaan asti koska olo tuntui todella hyvältä.
Björnassa oli pakko saada ruokaa kun mittarissa oli jo 75 km, menin ensimmäiseen baariin joka tarjosi lounasta. Lounaan jälkeen menin paikallisen leirintäalueen ravintolaan kahville. Pyysin tiskiltä kahvia ruotsiksi, tyttö sanoi jotain tosi nopeasti johon sanoin vaan kyllä. Sitten hän sanoi että kahvi tulee pöytään. Oli pieni yllätys kun eteen tuli juustokakku jollain megamakealla kastikkeella, kahviakin onneksi sain.
Björnasta alkoi pari kilometriä pitkä kohtalaisen jyrkkä ylämäki, siinä kului juustokakun energiat. Taas asutus loppui kuin seinään. Soita ja pieniä järviä oli koko ajan. Kurkia näkyi paljon soilla ja järvien rannoilla. Loput matkasta oli aikamoista kiemurtelua, tie kiersi korkeimmat kukkulat ja järvet tai seurasi jokea. Välillä näin järven toisella puolella tien jota pitkin olin ajanut.
Majoituin Kertsins Udde lomakeskukseen, täällä on leirintäalue ja kylpylä. Minulla on mökki leirintäalueella. Ravintolasta saa aamiaista jonne ajattelin mennä, siellä on kuulemma puuroa tarjolla. Minun pikapuurot on loppu joten se olisi hyvä alku päivälle.