Heräsin ennen kuutta aamulla enkä enään malttanut nukkua. Suoritin aamutoimet ja pakkasin tavarat rauhassa. En pitänyt kiirettä vaan nautin aamiasta pitkään. Katselin samalla tielle, rekkoja meni aivan liikaa kumpaankin suuntaan. Kartan mukaan pienempi tie alkoi noin 20 kilometrin jälkeen.

Lähdin matkaan rekkoja varoen. Olin edennyt noin 10 kilometriä kun huomasin pienemmän tien E6 vierellä. Kartaan sitä ei ollut merkitty, päätin kuitenkin kokeilla sitä. Se jatkui tien 812 risteykseen. Helppo alku päivälle kun tuuli oli vielä myötäinen ja 33 kilometriä oli alamäkeä.
Kaikki muuttui kun käänyin tielle 812. Alkuun oli 3 kilometriä 8% nousua. Näkymät hivelivät silmää, oli aivan pakko pysähtyä kuvaamaan monta kertaa. Kun pääsin ensimmäisen nousun loppuun alkoi satamaan rankasti. Ilma muuttui nopeasti kylmäksi, luntakin alkoi olla tien vierellä. Olin tullut vihreästä ja kesäisestä laaksosta myöhäiseen syksyyn. Ylhäällä ruohokin oli harmaata. Koivut yrittivat vaivalloisesti näyttää vihreiltä. Alamäessä tuli taas kylmä. Ylämäessä tuntuu kuin kaikki vaatteet on liikaa. Alamäessä märät vaatteet eivät paljon lämmitä.

Matkan ensimmäinen vuono tuli vastaan 60 kilometrin kohdalla. Meren tuoksu piristi mieltä entisestään. Pysähdyin Misvaerin kylässä täydentämään sprii varastoa. Kohta olisi pakko pysähyä syömään johonkin ja on mukava syödä ruoka lämpimänä. Jatkoin vielä vuonon suulle ennen ruokaa, mittarissa oli 83 km ja nälkä kamala. Aurinko paistoi eikä edes tuuli ollut kova pysätyessäni levähdyspaikalle. Juuri kun ruoka oli valmista vuorten takaa hyökkäsi monta mustaa pilveä. Tuuli nousi hetkessä ja soppa alkoi laimenemaan. Hetken päästä ilma oli taas aurinkoinen ja tyyni.

Viimeisellä etapilla maasto ja ilma vaihtelivat nopeasti. Ensin mentiin ylös karulle vuorelle. Sieltä tie laski vihreään laaksoon peltoineen. Matkan aikana satoi ja paistoi vuorotellen.
Silta Salstraumeniin oli valtavan korkea. Kevyelle liikenteelle oli oma väylä mutta se oli niin kapea ettei sitä pystynyt ajamaan kovassa tuulessa. Näkymät oli mahtavat. Vuorovesi virtasi kohisten vuonoon, vaikea paikka veneellä.
Majoituin mökkiin Salstraumenin leirintäalueella kauheassa kaatosateessa. Juuri kun olin saanut nosteltua kamat mökkiin paistoi taas aurinko.