Juha
Hyvän aamiaisen jälkeen hyvästelimme emännän ja lähdimme matkaan. Paksu sumu vaikeutti alussa suunnistamista, näkyvyyttä oli vain noin 100 metriä. Maantiellä näkyvyys huononi entisestään. Autoilijat eivät uskaltaneet ohittaa meitä joka kohdassa kun vastaan tulijoita ei ollut mahdollista nähdä. Onneksi sumu hälveni aika pian.
Ilma oli viileä ja tyyni, välillä tuuli yltyi hieman. Onneksi tuuli oli melkein aina myötäinen kun se yltyi. Osa matkasta Raseinaihin oli hiekkatietä, se oli taas aika pehmeää ja pomppuista. Raseinaissa söimme lounaan pikaruoka paikassa.
Matkalla oli jonkin verran mäkiä, Dubysa joen kohdalla oli jopa 6% mäki alas ja ylös. Siluvan kylässä oli kaksi hienoa kirkkoa. Iso valkoinen on katolinen, sen paikalle oli jo 1497 rakennettu kirkko jonka protestantit tuhosivat ja tappoivat melkein kaikki papit. Joskus 1600 luvun alussa Neitsyt Maria oli kertoman mukaan ilmestynyt Siluvassa, sen jälkeen paikalle oli rakennettu iso kirkko.
Jatkoimme matkaa Tutyvenaihin jossa joimme kahvit ja täytimme juomapullot. Viimeiset 30 km meni aika nopeasti myötätuulen avustuksella. Otettiin huoneet Puriena hotellista, ne maksoivat 20€ kappale. Söimme ravintolassa Liettualaista ruokaa, perunataikinaan leivottua porsaan lihaa höystettynä smetanalla ja pekonilla.
Antero
Ollaan Radvilskis-nimisessä teollisuuskaupungissa, takana noin 119 km Juhan mittarin mukaan. Omani on melkoisen epätarkka, pitää kalibroida se uudelleen. Myönnettävä on, että tuo matka oli minulle liikaa. Jalat ovat liian kipeät tähän aikaan illasta, voi olla edessä kramppien täyttämä yö. Toisaalta noin raskaalla lastilla sisältäen yhden 6% nousun ja pari todella pitkää ja loivaa nousua suoritus on todella hyvä. Se on myös ennätykseni matkassa.
Aamu alkoi todellisessa hernerokkasumussa. Edessäni noin 5m päässä ajanut Juha peittyi jo sumuun niin, että häntä oli vaikeampi nähdä. Auton sumuvalo hävisi näkyvistä n. 50m päässä suoralla tiellä. Tuulta ei ollut nimeksikään ennen kuin olimme matkanneet noin 70 km, jolloin alkoi sivutuuli. Reitin kääntyessä hieman tuli tuuli enemmän takaa ja siten auttoi meitä melko paljon loppumatkan, tosin vain sen noin 30 km.
Nähtävyyksiä nähtiin pari, molemmat liittyivät kirkkoihin. Oli valkoinen kirkko ja sen parina punainen kirkko, niiden välissä oli pitkä parin sadan metrin mittainen marmorinen (tms. valkoinen kivi) aukio ja sitten oli ilmeisesti luostari vuodelta 1619, mikä oli myös oikein hieno.
Siellä luostarin kupeessa kävimme kahvillakin ja siellä minulle iski pakottava tarve tyhjentää suoleni. Menin siis vessaan, jossa ei ollutkaan posliinista pönttöä, vaan isohko ovaalin muotoinen syvennys lattiassa ja sen alaosassa isohko pyöreä reikä… Kyykkypaskauspaikka siis. Ensin kävelin ulos sieltä, mutta hetken kuluttua sinne oli pakko palata. Säästän teidät tarkemmilta yksityiskohdilta.
