Juha
Päivän ensimmäinen nähtävyys oli remontissa oleva voimalaitoksen pato Kegumsissa. Onneksi siinä oli erikseen väylä kevyelle liikenteelle. Pääsimme sitä pitkin helposti yli ohi liikennevalojen. Daugava joen jälkeen oli noin kilometrin pituinen ylämäki, sen jälkeen oli taas tasaista.
Maisema oli vieläkin aika tasaista, metsää oli enemmän kuin peltoa. Se oli mukavaa koska vastatuuli voimistui koko ajan, metsä suojasi hieman tuulelta ja teki matkaamisesta helpompaa.
Suntazin kylässä oli kahvila jossa päätimme pitää tauon. Henkilökunta ei puhunut sanaakaan mitään meidän ymmärtämää kieltä. Tilasimme keittoa, leipää ja kahvit. Saimme hetken kulutta herkullisen kaalikeiton. Loput matkasta meni kovassa vastatuulessa. Vähän vielä törmäilimme keskenämme vauhdissa mutta mitään vakavampaa siinä ei sattunut.
Päätimme pitää välipäivän Siguldassa. Torstaiksi on ennustettu vieläkin voimakkaampaa vastatuulta, lisäksi Latvia on huomattavasti edulllisempi kuin Viro. Ja täällä on linna jota Antero haluaa mennä ihmettelemään.
Antero
Päästiin lähtemään Tomésta vasta joskus noin klo. 8:30, koska eivät suostuneet laittaa meille aamiaista ennen klo. 7:30. Oli taas sumuista, muttei kuitenkaan mikään hernerokkasumu. Lämpötilakin oli vain noin kymmenen astetta. Vastatuulta heti aamusta, tietenkin lähes koko päivän suoraan edestä ja vieläpä koko ajan voimistuvaa sellaista. Kertaakaan emme saaneet vettä niskaan, vaikka siltä pilvet usein näyttivät.
Ylitimme yhden ison joen, taisi olla suomenkieliseltä nimeltään Väinäjoki ja Kegumsin sillan kautta. Silta oli remontissa, mutta siinä on erikseen fillareille ja jalankulkijoille oma kaistansa.
Vastatuuli oli kyllä murhaavaa. Reidet huusivat apua monta kertaa päivässä ja kun keskimmäinen eturattaanikin on vielä kulunut liian teräväksi, ei vaihteet toimi ihan niin hyvin kuin pitäisi. Alkumatkasta tosin sain pestyä ne letkulla, jolloin toiminta pikkuisen parani. Eilinen hiekkamutakylpy hoiti tehtävänsä.
Noin 35 km kohdalla pysähdyttiin johonkin pikkukylään ja mentiin lounaalle paikkaan, jossa yhteistä kieltä ei löytynyt. Saatiin tilattua keitot ja kahvit, emme tienneet mitä keittoa saamme. Se oli kaalikeittoa ja hyvää sellaista.
Juhalla puhkesi rengas toisen kerran, muuta suurempaa ei sitten tapahtunutkaan.
Kaikki koirat räksyttävät kun ajamme ohi. (Eilen yksi iso koira lähti perään, mutta kun tajusimme sen tulevan avoimesta portista, kiihdytimme ihan tosissamme karkuun ja onnistuimme karistamaan sen. Meillä oli silloin etumatkaa ja valmiiksi melko kova vauhti…)
Ollaan nyt Siguldassa pari yötä, koska välipäiviä täytyy pitää ja koska huomenna pitäisi olla vielä kovempaa vastatuulta. Otettiin omat hotellihuoneet, minun maksoi kahdelta yöltä 80,00 € ja Juhan 70,00 €. Juha sai kaksion ja minä yksiön… Aina minua vedätetään. ??
Meillä on matkaa Tallinnaan vielä reilu 300 km, jonka taitamme todennäköisesti sateessa ja myötätuulessa noin neljässä päivässä. Yhtään telttayötä ei näillä näkymin tule, joten olen koko reissun roudannut telttaa, makuupussia ja makuualustaa turhaan mukana. Lisäksi trangiaa en ole käyttänyt vielä kertaakaan, pitäisiköhän tehdä hotellin kylpyhuoneessa liekitettyjä ohukaisia?