Juha
Antero kertoi että yöllä oli ollut kova ukkonen, en herännyt siihen. Valmistimme aamiaisen itse, pikapuuroa, jogurttia ja kahvia. Anterolla oli jotain sämpylääkin. Päätimme lähteä pientä tietä vaikka siitä tulisi lisää matkaa, se oli hyvä päätös koska liikenne on välillä pelottavaa täällä. Joimme kahvit Lelkowossa paikallisessa baarissa, muut joivat vodkaa ja olutta.
Keskellä maaseutua oli yllättäen uusi ja välillä aidattu pyörätie. Se on osa Puolan tuoretta pyöräreittiverkostoa Greenvelo. Vastaan tuli myös muutama retkeläinen.
Päätettiin pitää välipäivä Bartoszycessä. Majoituksen saamisessa oli hieman ongelmia, netistä ei löytynyt mitään, kaikki oli varattu. Mentiin kuitenkin kaupunkiin ja alettiin etsimään majoitusta. Ensimmäinen hotelli tärppäsi, saimme kivan huoneiston ylimmästä kerroksesta hintaan 14€ / yö.
Antero
Tämä päivä oli todella vaikea jo heti alusta lähtien. Oli yhtä tuskaa polkea vähäisen ja huonolaatuisen unen jälkeen aina sinne reiluun 22 km asti, jolloin osuimme matkapyöräilijöitä varten tehdylle levähdyspaikalle. (Sitä ennen olimme saaneet nauttia keskelle ei mitään rakennetusta hyväkuntoisesta pyörätiestä jo muutaman kilometrin.)
Taukopaikalla söin eväitä ja se helpotti oloa taas pikkuisen, mutta uupumukseen sillä ei ollut vaikutusta. Taukopaikan jälkeen oli noin 10 km todella kaunista pyörätietä (sora) ja siellä oli yksi extreme-kohtakin, jossa puu oli kaatunut pyörätien päälle ja toiselta puolelta puun ali taluttaminen oli vaarallista kun siinä oli ainakin parin metrin rotko ja nokkosia + teräviä kiviä. Juha tuli apuun ja yhteistyöllä siitäkin selvittiin.
Puolalaiset autoilijat pitävät ihan kohtuullisena pyöräilijän ohittamisetäisyytenä 30 senttiä kun ajavat satasta… ihan kamalaa ja todella pelottavaa kun auto tulee takaa. Maantiet ovat hirveässä kunnossa, ihan kuin Suomessakin.
35-60 km oli sitten taas ihan kamalaa tuskaa, mutta pahinta oli epävarmuus majoituksesta, sillä netistä löytyvät hotellit olivat kaikki täynnä. Olin jo ihan epätoivoinen ja tottunut ajatukseen, että pitäisi nukkua teltassa. Toiset tykkää, mutta minä inhoan. Siellä nukkuminen on poikkeuksetta ainakin epämukavaa, mutta useimmiten jalat kramppaavat yöllä ja niissä kivuissa nouseminen seisomaan on vain niiiiiin vaikeaa. Juha käski minua lopettamaan pessimistisen asenteen ja niin lähdimme kaupunkiin katsomaan.
Kaupungissa pysäytin yhden nuoren parin kysymällä puhuvatko he englantia. Vastaus oli ”tottakai”, mikä oli huvittavaa koska he olivat päivän toiset henkilöt, jotka osasivat. Täällä kun suurin osa ei osaa muuta kuin puolaa ja vodkaa. He näyttivät hotellin ja kun kävin kysymässä huonetta, heillä oli vielä yksi vapaana – ylin neljäs kerros eikä tietenkään hissiä.
Taisin olla aika kuolemanväsyneen näköinen kun ristin kädet ja sanoin YES hymyillen huoneelle, koska isäntä tuli ulos ja kantoi tavarani ylös. ?? Hinta per yö aamiaisen kanssa on kyllä törkeän hintainen: 14,00 € per nenä per yö.
