Edellisen päivän rasitus tuntui vielä aamulla reisissä. Pitäisi varmaan pitää välipäivä.
Aamun myötätuuli helpotti matkaamista huomattavasti. Tanavuonon hiekkasärkät olivat kauniita auringon paisteessa. Tietä reunusti toisella puolella pystysuora seinä, sen varjossa oli mukavan viileätä. Matkalla oli lampaita tiellä aika paljon. Lammas on vieläkin arvaamattomapi kuin poro, pienet karitsat poukkoilivat miten sattuu edes takaisin tiellä emojen perässä.
Tana brussa pysähdyin syömään, tarkoitus on kuluttaa viimeiset kruunut ennen rajaa. Söin paikallista lohta paistettuna, tuore kala on aina herkullista. Samalla aloin etsiä majapaikkaa Suomen puolelta. Nuorgamin lomakylästä löytyi mökki jonka otin kahdeksi yöksi. Pidän samalla lepopäivän Suomen pohjoisimmassa kylässä.
Loput matkasta meni myötätuuleen lasketellessa. Mitään ihmeellistä ei matkalla ollut. Tapasin matkalla venäläisen pariskunnan, he olivat fillareilla matkalla suomeen.
Mökki on yksiön kokoinen mutta tosi hyvä, siellä kaikki mahdollinen pesukonetta myöten. Sain vielä alennusta pari kymppiä.
Nuorgamissa on kaksi kauppaa joka on aika paljon 200 asukkaan kylälle. Isomman kaupan parkkipaikalla oli vain Norjalaisia autoja. Kylällä on myös pubi mutta se on remontissa. Minulle jo juoruttiin että se on ollut neljä vuotta työn alla, omistajat remontoivat sitä itse mutta keskittyvät kertoman mukaan baarissa istumisen harjoitteluun. Se on varmasti hauskaa mutta baari ei valmistu kovin nopeasti.