Nukuin yön todella hyvin, aamulla olo tuntui levänneeltä. En laittanut lämmitystä päälle illalla, nukun aina paremmin viileässä. Varjopuoli on ettei kamat kuivu kunnolla. Kamoja pakatessa itikat söivät minua surutta, jopa poskissa oli patteja niiden jäljiltä. Onneksi tänään pääsee rannikolle.
Heti alkuun oli pari kilometriä ylämäkeä, se oli vaivan arvoinen. Ylhäältä avautui huikea näkymä laaksoon jossa on Mázen kylä. Mäkiä oli senkin jälkeen ylös ja alas mutta ei kovin pitkiä. Poroja ei näkynyt ollenkaan. Lintuja oli paljon, iso kotka liiteli korkealla ja kivitaskuja oli tien varren pensaissa. Kahville pysähdyin Suolovuopmi Fjellestuessa. Kahvila oli täynnä ruotsalaisia vaeltajia.
Päivän kohokohta oli kuitenkin kanjoni jonka pohjalla tie kiemurteli kosken vieressä. Tuli aika pieni olo kun molemmin puolin oli pari sataa metriä pystysuoraa seinää. Tie oli kapea, rekka ei mahtununt minun ohi mutkaisella tiellä. Onneksi ohituspaikkoja on noin 500 metrin välein.
Loppumatka Altaan oli alaspäin viettävää tietä joen varressa. Olin ennen puoltapäivää keskustassa etsimässä latausjohtoa kelloon. Sellaista ei ollut koko kaupungissa, kiersin kaikki mahdolliset liikkeet läpi. Yritän keksiä jonkun keinon miten saan pihan tänne.
Majoitun leirintäalueelle noin 5 km Altasta itään. Pääsen aamulla suoraan tien päälle eikä tarvitse ihmetellä kaupugissa. Suunnitelma on ajaa Sennalndetin yli Russenesiin. Ennusteen mukaan tuulen ei pitäisi nousta yli 8 m/s, toivotaan että pitää paikkansa.
