Lentiira – Suomussalmi 110 km

Aamun aloitin tupla annoksella puuroa. Telttaa pakatessa itikoita oli paljon, niitä meni koko ajan nenään ja suuhun. Se oli hieman epämiellyttävää mutta nopeutti pakkaamista huomattavasti. Hyvästelin vielä isntäväen ennen lähtöä.

Ensimmäinen etappi Vartiukseen meni nopeasti myötätuulessa. Mäet olivat pitkiä ja loivia. Yritin säästellä voimia parhaani mukaan hiekkatie osuudelle, odotin sen olevan raskas. Liikennettä tuli vain vastaan, kaikki venäläisiä. Illalla ruuhka on varmaan toiseen suuntaan. Rajan lähellä oli kahvila/kauppa Raja-kontti, pysähdyin kahville ja täydentämään ruokavarastoa.

Hiekkatie alkoi aivan rajan läheltä juna-aseman vierestä. Tie oli alkuun hyvässä kunnossa, sitä oli mukava ajella. Soita ja pieniä jokia riitti. Maasto oli yllättävän tasaista, se hiemnan yllätti. Rajavartiat pysäyttivät minut kerran matkalla. Heti kun heille selvisi millä asialla liikun niin toivottivat hyvää matkaa. Seuraavat partiot eivät edes hidastaneet ohi ajaessaan. Matkalla oli myös peuraeste, olettaisin sen olevan poroja varten. Yhtään poroa en ole nähnyt mutta niitä on kuulemma jo täällä.

Hiekkatien loputtua alkoi nälkä vaivaamaan. Sopiva paikka pikaiseen ruokailuun löytyi joen varresta. Mäkäriä oli valtava määrä mutta myrkky piti riittävän loitolla. Lounaaksi oli rönttösiä tonnikalalla, taas uusia elämyksiä. Ala-Vuokissa oli kauppa/kahvila/kodinkonekauppa, siellä oli kaksi kuunteluhuonetta missä oli kaikki pelit ja vempeleet. Kaikki kyltit oli venäjäksi, kauppiaskin puhui sujuvaa venäjää. Minulle riitti kahvi ja munkki. Vielä ennen Suomussalmea oli sotamuseo. Raatteen portissa keskityttiin Raatteen tien taisteluihin. Vieressä oli valtava talvisota monumentti. Talvisota on tullut kerrattua tällä matkalla useasti.

Suomussalmella majoituin leirintäalueen mökkiin. Kuistilta on muutama metri rantaan, maisema suomen kesää parhaimmillaan. Edes itikoita ei pienen tuulen takia ole. Hieman oudoksutti aasi joka seisoi naapuri mökin vieressä!