Pakatessani tavaroita totesin sääennusteen osuneen oikeaan tänään, paljon sadetta. Tuuli olisi sentään myötäinen suurimman osan matkaa, lämpöäkin oli melkein 10 astetta. Mukava keli ajella. Söin erittäin tukevan aamiaisen ja nautin viimeisen pikapuuron. Täältä on turha etsiä kaupasta pikapuuroa, tavallista olen joskus nähnyt mutta sitä en jaksa keittää aamuisin.
Matka Fiskeböliin meni sumussa ja sateessa, kuvia ei paljoa saanut. Matkan huipennus oli helikopteri joka lensi matalalla kapeaa vuonoa pitkin. Sellaista olen nähnyt aikaisemmin vain elokuvissa. Satamaan päästyäni totesin näkyvyyden merellä heikoksi. Edes vastarantaa ei näkynyt. Lauttaa joutui odottamaan vain puoli tuntia. Yritin kuvata maisemia aikani kuluksi mutta sumu esti sen tehokkaasti. Lautta keinui ja rymisi vuonon ylityksessä. Melbussa halusin ruokaa. Söin hampurilaisen norjalaiseen tapaan.
Melbusta tuuli työnsi minua vauhdilla eteenpäin, olin puolessa tunnissa Stokmarkensissa. Siellä kiersin kaupungin pikaisesti. Satamassa oli Hurtigruten museo, en sinne jaksanut mennä.
Sitten tuli eteen silta. Suurin ja korkein silta mitä olin ikinä nähnyt. Tuulen suunta oli aivan väärä sillan ylitykseen, keskellä siltaa sivutuuli teki ajamisen mahdottomaksi. Näkymät olivat hienot, kuvia en voinut ottaa koska fillarista täytyi pitää kaksin käsin kiinni.
Tuulesta oli päivän aikana enemmän apua kuin haittaa. Voimakas myötätuuli helpotti matkaamista huomattavasti. Sadetta ei myötätuulessa edes huomaa.
Sortlandissa aloin miettiä majoitusta yöksi. Paikallinen leirintäalue vei voiton tarjouskilpailussa. Otin pienen mökin sieltä yöksi.
Kylmyydestä on ollut myös odottamaton etu, itikoita ei ole juuri ollut missään. Ruotsissa käytin kerran OFFia mutta sen jälkeen se on ollut turhaa painoa. Tänään lämmitin mökin ensin niin kuumaksi kuin mahdollista jotta saisin kaikki vaatteet kuivattua. Kun kamat olivat kuivia avasin oven ja ikkunat jotta nukkuminen onnistuu. Jos itikoita olisi paljon ei niin voisi tehdä.