Ruotsalainen aamiainen oli hieman parempi kuin norjalainen. Puuroa tai tummaa leipää ei ollut mutta leikkeleitä oli parempi valikoima. Lisänä munakokkeli, lihapullat, prinssinakit ja paistettua pekonia. Siitä sai kunnon eväät päivään. Katselin Abiskoa ja huomasin kahvilan mainoksen, se oli tunturin huipulla ja sinne pääsi hiihtohissillä. Matka maksoi 18 euroa joten aika tyyris kahvi se oli. Näköalat sen sijaan olivat hienot. Aurinko ja pilvet hieman vaikeuttivat kuvien ottamista, luulen kuitenkin saaneeni muutaman hyvän kuvan. Siinä meni kaksi tuntia ennen kuin pääsin jatkamaan matkaa. Oli se kyllä sen arvoista.
Aluksi ajoin retkeilyreittiä tien ja järven välissä, se kiemurteli aika paljon. Tuuli oli vastainen ja aika kova, hotellin mittari näytti 8 m/s ja 6 astetta lämmintä. Se hidasti matkaa hieman. Seuraavaksi alkoi tietyöt, mmatkan teko hidastui entisestään. Tielle oli levitetty karkeaa hiekkaa paksu kerros, ajaminen oli aika vaikeaa siinä. Rekan mennessä ohi näkyvyys hävisi pölypilveen hetkeksi. Sitä kesti 15 kilometriä. Pysähdyin ensimmäiselle levähdyspaikalle täyttämään juomapulloa ja kuvaamaan. Tapasin siellä saksalaisen pariskunnan ja he pyysivät kahville heidän seuraksi. Juttelimme aika pitkään pohjoisen luonnosta ja kauniista maisemista.
Olin edennyt vasta 30 km ja kello oli jo 13:00. Päätin jatkaa pysähtymättä niin pitkälle kuin jaksoin. Syömistäkin piti jo kohta ajatella, kylmässä energian kulutus kasvaa entisestään. Noin 70 kilometrin jälkeen oli pakko pysähtyä syömään. Kohdalle sattui sopivasti levähdyspaikka pöytineen. Kuivamuona oli harvinaisen herkullisen makuista, taisi olla paras currykana mitä olen ikinä saanut.
Tien kääntyessä etelään Torneträskin rannalta tuuli kääntyi myötäiseksi, matkaaminen keveni paljon. Muutamaan kertaan piti pysähtyä kuvaamaan mahtavia koskia.
Kiirunassa leirintäalueen löytäminen oli hankalaa, en ensin huomannut viittoja ja olin seuraavaksi kaupungin keskustassa. Ajattelin kysyä neuvoa jostain mutta ihmisiä ei näkynyt. Pyörin aikani kaupungilla ja päätin ajaa ohitus tielle, siellä oli huoltoasema josta minut neuvottiin perille. Tulihan nähtyä kaupunkia jonkun verran.
Mökit olivat pieniä hotellihuoneita ja hinta sen mukainen, päätin kuitenkin ottaa sellaisen. Saihan taas aamiaisen valmiiksi katettuna.