Aamiainen valmiista pöydästä on aina ylellisyyttä näillä matkoilla. Sillä jaksaa yleensä noin puolet päivän matkasta.
Matka alkoi hienoilla maisemilla, tunturit ovat koko ajan lumisempiaja puita on paljon vähemmän. Alkuun oli hieman ylämäkeä ja sitten olinkin suomen maanteiden korkeimmassa kohdassa. Sinne on rakennettu levähdyspaikka joten jäin hetkeksi ihailemaan maisemia. Ötököitä ei ollut ollenkaan, sen verran kovaa tuuli puhalsi. Lämpöä on jo alle 10astetta, pipo ja talvihanskat on jo tarpeen.
Kilpisjärvellä halusin jo ruokaa, jotenkin vaikea taas ymmärtää että pitää syödä vielä enemmän kun lämpötila laskee. Kaikki ei taas mennyt minun suunnitelman mukaan, ensimmäinen ravintola aukesi vasta 12.00, minulla oli yli tunti aikaa. Odotuksen jälkeen sain valtavan annoksen poronkäristystä, meni pitkään ennen kuin pystyin liikkumaan sen jälkeen. Piti vielä hoitaa viimeiset ruoka ostokset ennen Norjaan menoa.Seuraavaksi päivitän sivuja Norjan puolelta, jos se onnistuu helposti pistän jo tänään (28.6) lisää juttua ja kuvia.
Kun pääsin norjan puolelle maisemat muuttuivat nopeasti, tie laski koko ajan alas mutta ympäröivät vuoret vain nousivat korkeammalle. Matka edistyi hitaasti koska oli pakko pysähtyä kuvaamaan aina kun pystyi pysähtymään. Jatkuva alamäki tuntuu mukavalta mutta välillä tuli aika kylmä. Ylämäetkin tuntuivat raskaalta koska eihän siinä pysynyt lihakset lämpimänä. Matkalla tapasin myös muita pyörä turisteja, heitäoli monesta maasta.
Vettä kuljetin mukana vain juomapulloissa, tuntureilata laskevia puroja oli niin paljon ettei tarvinnut janoon nääntyä. Se kevensi lastia aika paljon.
Majoituin Skibotniin leirintäalueelle. Paikka on suosittu ja palveluita on kaikenlaisia. Langaton verkko maksoi 40 kruunua (4.5euroa), mielestäni aika paljon. Se on kuitenkin halvempaa kuin kännykkäverkon käyttäminen.