Aamulla pakkasin tavarat valmiiksi ennen aamiaista. Menin heti kahdeksalta aamiaiselle. Puuro valmiiksi keitettynä oli herkullista. Mietin vielä reittiä Kolariin. Suoraan tietä 21 matka olisi ollut lyhin mutta raskas liikenne on aika vilkasta. Päätin ajaa Äkäslompolon kautta, koska sieltä saisi kahvia ja ruokaa. Ruotsin puolella olisi ollut vähemmän liikennettä mutta siellä ei olisi ollut mitään palveluita tien varrella. Jo lähtiessä tunsin päivästä tulevan lämpimän. Varasin vettä mukaan vähän enemmän kuin olin ajatellut.
Lähdin tietä 79 itään. Alussa olisi varmasti mäkiä koska tie kulki tuntureiden reunoja pitkin. Mäet eivät olleet ongelma vaan paarmat. Ne kiusasivat aina kun vauhti hidastui. Vauhtia sai olla aika paljon ennenkuin niistä pääsi eroon. Matkalla oli tuuli voimala tunturin huipulla. Siinä oli kuusi tuulimyllyä. Kummaa ettei niitä ole näkynyt enemmät lapissa. Noin 20 km jälkeen käännyin etelään tielle 940. Tie oli kapea mutta siinä oli uusi päällyste. Matka eteni mukavasti ja paarmat häiritsivät vähemmän vastatuulessa.
Pysähdyin Äkäsmyllyn kohdalle, se oli merkitty karttaan nähtävyytenä. Metsän keskeltä löytyi laavuja ja pieni koski. Paikka oli huomattavan kaunis. Täytin vesipullot ja jatkoin matkaa. Sitten porot hidastivat matkaa pari kertaa. Törmäsin kahteen muutaman kymmenen yksilön tokkaan. Ne olivat taas kesyjä eivätkä välittäneet väistää kovin innokkaasti. Aina kun huusin ne vain pysähtyivät katsomaan mistä meteli lähti. Kelloa ne onneksi tottelivat mutta sitäkin laiskasti. Onneksi niitä ei tullut enempää vastaan.
Äkäslompolossa kävin syömässä lounaan. Söin hieman liikaa ja jouduin odottamaan yli tunnin lähtöä. Loppu oli aluksi alamäkeä kosken rantaa pitkin. Maisemat olivat mukavat. Sitten joki erkani tiestä. Sen jälkeen oli muutama pitkä ylämäki mutta ne menivät jo rutiinilla.
Kolarissa kävin ensimmäisenä ostamassa junalipun seuraavalle päivälle. Majoituin Hotelli Kolariin. Varasin saunan ja päätin syödä hyvin. Olin jo melkein kolme viikkoa syönyt pääasiassa kuivamuonaa. Matka on ollut suuri haaste. Olen selvinnyt mielestäni hyvin vaikka matkalla on ollut pari kovaa koettelemusta. Olen tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja nähnyt uskomattoman kauniita maisemia. Polvetkin ovat kunnossa, sitä taisin eniten pelätä. Matka on ollut kokonaisuutena hieno elämys.
