Liikkeelle pääsimme kahdeksan aikaan aamulla. Ilma oli mukavan viileä. Maisemat olivat aika mukavat, paljon peltoa ja harju. Tie kulki aika pitkään harjun huipulla.
Matka eteni alkuun todella nopeasti. Olimme Oskarshamnissa jo kymmeneltä. Selvitimme ensimmäiseksi mistä laiva lähtee Öölantiin. Seuraavaksi pidimme sadetta yhdessä sataman kahviloista. Noin tunnin ajan satoi rankasti ukkosrintaman ylittäessä kaupungin.
Laivamatka alkoi hieman kangerrellen. Henkilökunta ei osannut ohjata ihmisiä oikein sisälle laivaan. Osa ihmisistä ryntäsi liian aikaisin sisään vaikka autoja tuli vielä ulos. Seurasimme perästä koska henkilökunta vain katseli kun ihmiset menivät laivaan. Laitoimme pyörät paikkaan mikä meille osoitettiin. Ne eivät kuitenkaan olleet lopulta hyvät, siirsimme ne uudestaan vielä kerran. Kaiken tämän lisäksi Anterolta veloitettiin yksi ylimääräinen matka. Kapteeni kyllä palautti maksun kun asiasta mainitsimme.
Merellä oli aika tyyntä, kannella ei tuullut juuri ollenkaan. Välillä hieman satoi mutta ilma oli lämmin.
Öölanti on tasainen, se näkyi jo lavalta. Byxelkrokin satamasta menimme pienempää tietä Bödaan. Rannan lähellä puita oli vähän ja ne olivat pieniä. Saaren sisäosassa kasvoi suoraa ja korkeaa mäntyä. Saaressa on ilmeiseti paljon peuroja, niistä varoittavia merkkejä oli useita.
Majoituimme Bödagårdens Camping alueelle. Paikka on suuri ja väkeä on paljon. Tullessamme katselimme kun alueelle rakennettiin suurta telttaa, sinne kannettiin penkkejä ja pöytiä sisään. Saimme hyvän mökin yöksi. Yritimme ostaa olutta leirintäalueen kaupasta, siellä ei myyty mitään olutta. Kahvilasta sai vain kahvia, pullaa ja jäätelöä. Mökissä kaikki muu oli normaalia mutta raamattu pöydällä hieman selvensi oluen saanti ongelmaa. Tämä on jonkin sortin uskonnollinen leirintäalue. Telttaa rakennettiin suviseuroja varten.
Olimme pakotettuja lähtemään oluelle läheiseen ravintolaan jossa myös ruokailimme.
Öölannin laiva. M.S. Solsund
Anteron palsta
Eilinen päivä kun poljettiin Gamlebystä Krisdalaan sujui jo kohtuullisen mukavasti, vaikka silloinkin muutaman kerran kävi mielessä olenko täysijärkinen kun ryhdyin tähän… heh Kivaa se kuitenkin oli, vaikka taas löytyi muutama päättymätön ylämäki, jossa haisi vielä kaiken lisäksi läheinen sikala
Matkalla näin kaksi peuraa keskellä ohrapeltoa, yhden pysähdyspaikan vieressä oli lammashaka, jonka asukkaat tervehtivät meitä ”määää” huudoin, johon vastasin tietenkin kohteliaasti takaisin. Kun lähdimme eteenpäin, kaikui mäessä monen paistin yhteinen ”määäää”-konsertti. Hetken kuluttua ohitimme lehmälaitumen, jossa sama toistui toisella kielellä. itse pidin enemmän niiden lampaiden konsertista.
Krisdalassa olimme paikallisessa kestigievarissa yötä, söimme ensin pizzat ja joimme olutta. Juha soitti aikaisemmin samaiseen paikkaan, mutta vastaaja olikin vastassa. Luulimme paikan olevan kiinni viimeiset 20 km ja olin jo henkisesti valmistautunut polkemaan vielä n. 30 km Oskarshamniin tai mahdollisesti pystyttämään korpeen teltan ja yöpyvän siinä. Se olisikin taas hieman erilainen kokemus.
Tänään Sunnuntaina polkeminen Krisdalasta Oskarshamniin sujui yllättävän helposti ja pääsin polkemaan kovaa vauhtia myös ylämäkeen! Nyt alan ymmärtää mitä Juha tarkoittaa kun sanoo kropan pääsevän vauhtiin.Tultiin parissa tunnissa se 32 km eikä tuntunut oikein missään. Yhteensä tänään muutenkin tuli poljettua vain n. 45 km, eli polkemisen suhteen helppo päivä.
Laivamatka Oskarshamnista Byxselkrokiin oli helppo, sillä merenkäyntiä ei ollut lainkaan. Menimme laivaan ihan pokkana jonon ohi jalankulkijoiden mukana ja kysyimme laivan henkilökunnalta laitoimmeko pyörät oikeaan paikkaan. Kun he sanoivat kyllä, lähti Juha ylös katsomaan saisiko sieltä kahvia. Juhaa ei näkynyt vielä takaisin kun laivan kapteeni tuli paikalle kuin yleinen syyttäjä ja karjui miten olen tullut laivaan ilman hänen lupaansa? Vastasin, etten tiennyt luvasta mitään ja tulin muiden jalankulkijoiden mukana. Siinä hän kiehui ja rahasti minulta 2×150 kr matkaliput (minun ja Juhan) ja murisi edelleen. Sanoin vain ”Sorry, my mistake” ja hän leppyi hieman. Hetken kuluttua Juha tuli ja kertoi maksaneensa vihaiselle kapteenille matkan jo ylhäällä, joten piti myöhemmin käydä pyytämässä se ylimääräinen suoritus takaisin. Se tapahtui matkan puolivälissä ja helposti ystävällisen diplomatiani avulla. Silloin hän jo hymyili.
Saavuimme siis Öölantiin ja Juha oli jo varannut meille mökin n. 10 km satamasta. Kun tulimme leirintäalueelle oli siinä tien vieressä sellainen suviseurat-tyyppinen iso teltta, jota kyllä ihmettelimme, muttei se hälyttänyt kellojamme. Kun sitten kaupasta ei saanut olutta lainkaan ja mökin keskeisellä paikalla oli raamattu, tajusin Juhan johdattaneen meidät johoinkin hihhulilandiaan ja ”Herran haltuun”…heh. Kävimme iltakävelyllä ja se oli kyllä hauskin kävelymme pitkään aikaan.
Huomenna maanantaina olisi tarkoitus polkea pikkuteitä etelään borgholmeniin ja käydä tutustumassa siellä olevaan linnaan. Nyt kellon ollesssa 22:24 ulkona on säkkipimeää ja tuuli humisee.