Sandnessjøen – Mo i Rana 104 km

Jäin odottamaan aamulla hotellin aamiaista, se oli valmiina vasta 9:00. Olin pakannut kaikki valmiiksi mutta pääsin silti lähtemään vasta kymmeneltä. Alussa harhailin kun pyörätie halkoi pientalo asutusta. Googlen avulla löysin taas oikean tien.

Helgelandsbrua

Heti kaupungin ulkopuolella oli valtava silta, Helgelanbrua. Ennen siltaa oli ppaljon kaikenlaisia varoituksia ja opasteita turvalliseen ylittämiseen. Eniten minua kiinnosti tuulen voimakkuus, se oli 9 m/s. Onneksi tuuli olisi vastainen se ainoastaan hidastaa menoa. Luulin lossin lähtevän 13:55 Levangin laiturilta joten en pitänyt mitään kiirettä. Pienessä kylässä oli kauppa ja kahvila, tein jotain ostoksia ja menin kahville. Samalla katsoin uudelleen lossin aikataulua eri paikasta. Siinä oli ihan eri aikoja ja päivämäärät täsmäsivät. Minulla oli tunti aikaa ajaa 16 km, tuuli oli vastainen ja matkalla oli muutama pitkä ja jyrkkä mäki. Lähdin kuitenkin yrittämään, sillä saisin pari tuntia lyhennettyä matkaan menevää aikaa. Olin lopulta 15 minuuttia ennen lossin lähtöä perillä, juuri kun pääsin rantaan he alkoivat ottaa matkustajia kyytiin.

Sjona vuono

Nesnassa pidin tauon, rantakahvilasta tuli ruuan tuoksu ja sinne oli pakko mennä. Sade oli yltynyt vuonon ylityksen aikana ja laitoin sadevarusteet päälle ja lähdin vuonon rantaa itää kohti. Tuuli oli nyt myötäinen, se oli kiva yllätys. Mäkiä ei juurikaan ollut, tie seurasi vuonon rantaa.

Sitten tuli kyltti 14 kilometrin ylämäestä, se oli yllätys. Vähensin vaatetta ja lähdin kiipeämään mäkeä ylös. Vuonon ranta oli edelleen aika lähellä mutta koka ajan alempana. Korkeimmalla kohdalla oli levähdys paikka jossa kävin ottamassa muutaman kuvan. Maisema oli pilvistä huolimatta hieno. Alamäkeä oli noin 10 kilometriä, tie oli useimmiten suora ja tuuli tyyni niin pystyin laskemaan sitä alas jarruttelematta. Yksi tunnelikin siinä oli, mutta se oli vain 500 metriä pitkä.

Vuonon vastarantalla oli karua

Vielä ennen Mo i Ranaa oli yksi kunnon nousu, se oli vain 3 kilometriä pitkä. Sade yltyi mitä pidemmälle etenin. Päätin pysähtyä ensimmäiseen paikkaan missä saisi kahvia sateen suojassa. Majoitusta en on vielä katsonut. Katselin hieman paikkoja ja leirintäalue oli Ruotsiin menevän tien varrella. Kysyin mökkiä ja tyttö sanoi jotain mitä en kuullut mutta hinta olisi 650 kruunua. Otin sen vaikka en kaikkea kuullutkaan. Pieni yllätys oli paikanpäällä kun se olikin hotelli huone.

Tähän koskeen ei kanootti olisi mahtunut