Päivä lähti sujuvasti käyntiin. Aamuhässäkät meni rutiinilla ja pääsin ajoissa matkaan. Pieni takaisku tuli kun huomasin ettei matkamittari toimi. Onneksi vika löytyi nopeasti, olin pakatessa tuupannut anturin mangneetin sijoiltaan. Olin päättänyt oikaista vain muutaman kilometrin pidemmän reitin Åseleen, se oli tietenkin 33 km hiekkatietä.
Hiekkatie alkoi kivalla ylämäellä. Se oli oikea maisema reitti, rinne oli niin jyrkkä että puut eivät tulleet pahasti näköalan eteen. Kolmannella tunturin ylityksellä aloin miettimään että jos mennään näin nopeasti ylös ja alas niin päivästä saattaa tulla aika rankka. Rengasrikko vielä hidasti matkaa entisestään, onneksi kumi tyhjeni mäen päällä niin sain sitä vaihtaessa ihailla hienoa maisemaa. Kettu kävi tarkistamassa mitä puuhailin, se ihmettelin jonkun aikaa puuhiani ja katosi metsään.
Pääsin lopulta Åseleen ja nälkä oli kamala, en ollut varannut mitään ruokaa matkalle koska luulin ajavani sen paljon nopeammin. Kaupungissa oli viisi PizzaKebab ravintolaa eikä mitään muuta, söin matkan ensimmäisen kebabin. Illan ja aamun ruoka piti hankkia Åselestä sillä Meseleforsissa ei ole mitään muuta kuin leirintäalue ja pari taloa.
Ajattelin että viimeiset 50 km olisivat kevyt loppuverryttely koska tie kulki padotun joen varressa loppumatkan. Tuuli oli yltynyt päivän aikana kovaksi ja tietenkkin se puhalsi sieltä minne olin menossa. Se teki viimeisestä etapista raskaan. Nyt ainakin tulee kunto testattua, toivon ettei peini flunssan poikanen tästä pahene.
Majoituin pieneen leirintäalueen mökkiin. Se on ihan vinossa ja huojuu tuulessa mutta 240 kruunua minkä se maksaa helpottaa sopeutumista.