Anteron ”kynästä”: Tervehdyin noroviruksesta ja tulin eilen junalla Kokkolaan jatkamaan matkaa kohti Oulua. Juha ei sitten suostunutkaan polkemaan eilen Himankaan, vaikka olin jo varannut meille huoneen paikallisesta gasthaussista. Olimme siis yötä Neste huoltoasemalla… heh
Poljimme tänään helteisessä säässä reilu 90 km Kokkolasta Kälviän kautta ensin Kannukseen ja sitten Alavieskaan, jossa majoituimme entiseen vanhainkotiin saaden tämän vain meidän käyttöön 30 € per nuppi sis. aamiaisen (pitää tosin itse väsätä). Matka taittui tänään megapaarmojen herkkupalana aika kovassa kuumuudessa halki metsien ja peltojen. Kun kartasta katsoimme tien olevan luotisuora ja jatkuvan sellaisena useita kilometrejä, oletin sen halkovan lakeuksia ja maston tasaista. Olin väärässä kuten usein silloin kun jotain oletetaan, tie oli pitkää ylämäkeä tai alamäkeä (myös tasaista) halkoen lähinnä kuivaa kangasmetsää tai laajoja suoalueita. Oli oikeastaan aika mukava kokemus polkea tänään, ei tuntunut oikein missään vaikka tuli melkein satanen poljettua. Kuuma oli ja heti kun pysähtyi oli kimpussa kauhea määrä kärpäsiä ja muutama linnun kokoinen megapaarma…heh. Pakko oli kuitenkin välillä pysähtyä kun piti täyttää vesipullot tms.
Yhdessä kohtaa suuri johtajamme herra Larimo johdatti meidät tielle (yllätys, soratie), joka päättyi suljettuun tasoristeykseen. Siitä näki yhden toimivan ja yhden rakenteilla olevan kiskoparin yli sen tien, minne yritimme mennä. Ei auttanut muu kuin kantaa kamat ratojen yli kuikuillen samalla junaa ja lopuksi tietenkin fillari kainaloon myös. Oli taatusti vaikein radan ylitys, jonka olen koskaan suorittanut. Lämpötilakin oli jotakuinkin 27 astetta varjossa ja siinä oli täysi auringonpaiste mustalle kivimurskalle, joten ei päässyt meille kylmä tulemaan.
Juha: Oli mukava taas saada seuraa matkalle. Tuntui kuin matka olisi jälleen alkanut alusta. Päätimme pienen pähkäilyn jälkeen lähteä pois rannikolta. Loput matkasta olisi vain isolla tiellä ajamista eikä se tuntunut kivalta. Lopullinen päätös saatiin aikaiseksi vasta aamulla.
Pysähdyimme ensimmäisen kerran Toivosen Talonpojanmuseossa. Museossa autoja, traktoreita, limutehdas, toimisto 40 luvulta ja eläimiä. Kälviän jälkeen saimme päivän extreme annoksen, jouduimme kantamaan pyörät junaradan yli.
Viimeinen osuus sisälsi pari 8 km suoraa, toisessa ei ollut edes mäkiä. Olimme Alavieskassa paljon nopeammin kuin odotin. Majapaikka Alavieskassa on Koivukoti B&B, se on entinen vanhainkoti. Huoneet ovat suuria yhdenhengen huoneita ja niissä on jokaisessa suihku ja wc. Olemme ainoita vieraita ja koko valtava rakennus on meidän käytössä.