Täyden leirintäalueen yö on aina levoton, teinit melusivat viiten asti aamulla mökin vieressä. Onneksi se ei häirinnyt paljoa. Heräsin kuitenkin vasta yhdeksältä, menin nukkumaan vasta puolenyön aikaan joten odotinkin nukkuvani myöhään.
Tie kulki taas solan läpi, taas ensin mäki ylös ja sitten alas. Alas mennessä huomasin hotellin tien varressa. Kurvasin heti pihaan ja menin kahville. Siellä oli mahdollisuus päästä internettiin joten sain päivitykset tehtyä. Tauko oli hieman liian aikainen, olin edennyt vasta 15 km. Olin ajatellut pitää ensimmäisen tauon karttaan merkityn vesiputouksen kohdalla noin 10 km myöhemmin.
Vesiputouksen kohdalla oli niin paljon asutusta etten viitsinyt alkaa kokata siinä. Tytyy katsoa jostain kuinka paljon korkeutta sillä on, mahtavalta se näytti.Jatkoin solaa ylös jonkin matkaa kunnes kosken rannalla oli sopiva paikka pysähtyä. Söin aterian ja ihailin kosken kirkasta vettä. Vedestä uiskenteli rannalle joku eläin. Se oli hoikka, noin 60 cm pitkä ja häntä oli 1/3 koko pituudesta. Taisin olla sen pesän lähellä.
Matka jatkui ylämäkeen vielä muutaman kilometrin. Sitten olin jo isolla tiellä, liikenne ei näyttänyt kovin vilkkaalta ja rekkoja näkyi vain harvoin. Ylämäki jatkui vieläkin kunnes tie kulki melkein puurajan kohdalla. Tuuli oli taas kova mutta se oli myötäinen ja tuuppasi minut ylös aivan huomaamatta. Lähestessä Narvikia liikenne vilkastui, rekkoja meni koko ajan ohi. Päätin jättää Narvikin väliin, tässä liikenteessä se ei ole kivaa ja turvallista ajaa. Lisä haittana oli aita tien reunoilla, sen toisella puolella oli useimmiten tyhjää.
Majoituin mökkiiin Haerslettan leirintäalueelle, se on ruotsiin vievän tien risteykssä. Jatkan tästä suoraan ruotsin puolelle aamulla.