Aamulla sää oli loistava, tyyntä, aurinkoista ja lämmintä. Tavaroiden pakkaminen tuntui aluksi hieman vaikealta mutta kun pääsin alkuun kaikki sujuikin helposti. Lopulta olin tunti heräämisen jälkeen valmis lähtemään vaikka keitin puurot ja kahvit aamiaiseksi.
Pysähdyin Lohinivaan lounaalle, tuttu paikka kolmen vuoden takaa.Nälkä oli kauhea ja meinasin järsiä juomalasia ruokaa odotellessa. Teen seuraavaksi kuivaporosta pieniä annoksia joita voi syödä vauhdissa.
Nyt matkaaminen alkaa tuntua vähitellen rennomalta, ei ole enää kiireja ehdin katsella maisemia. Se vaatii aina muutaman päivän päästähyvään rytmiin. Sitten varmaan muistan paremmin aiemmat kokemukset. Pysähdyin huoltoasemalle kahville alku matkasta, ulkona kun olin lähdössä mäkärät kävivät kimppuun, siinä sitten pyöräilykäsineet unohtuivat kun oli kiire lähteä. Ne olivat pikkuhanskat ja ilman niitäkin selviää,kädet vain meinaa liimautua ohjaustankoon kun vähänkin hikoilee.
Päivän reissu meni aika hyvin, ainoastaan kuumuus hieman hieman haittasi menoa. Vaatetta ei voinut pitää kovin paljoa päällä.Pysähtyminen oli aina tuskaa makärien vuoksi, äkkiä vettä pulloon ja heti liikkeelle uudestaan. OFFista ei ei ole paljon hyötyä jos hikoilee koko ajan. Syömistä täytyy vielä vähän viilata, suolaa saa olla enemmänja pastaa ei ikinä saa liikaa.
Yöksi jään leirintäalueelle, pakko jo harjoitella telttailuakin vähän. Ilmakin on helteinen ja yöksi ennustetaan myös lämmintä. Leirintäalueella ei ole mitään palveluita suihkua ja grillikatosta lukuunottamatta. Se on keskittynyt enemmän mökkeihin.
Kittilä ei ole paljon muuttunut kolmessa vuodessa. Mitään liikkeitäei tunnu hävinneen joten talouden taantuma ei ole vielä iskenyt tänne. Mitään uuttakaan ei ole tullut.