Unet jäivät lyhyiksi, menin nukkumaan vasta yhden aikaan yöllä. Aamulla heräsin seitsämän aikaan tukahduttavaan kuumuuteen. Aurinko paistoi suoraan telttaan, se oli kuin saunassa. Aloin heti kuivattelemaan tavaroita auringossa.
Tavaroita pakatessani pyörämatkailia Australiasta tuli juttelemaan.Hän kiertelee kolmeviikkoa Suomessa. Hänellä oli pinnoja katkennut molemmista pyöristä juuri ennen Sodankylää. Onneksi kaupungissa oli pari paikkaa missä voi korjauttaa pyörän.

Kuulin isoista tietöistä Kittilän ja Rovaniemen välillä. Siellä olikuulemma hankalaa liikkua. Aloin miettiä toista reittiä. Tie 952 tuntui mukavalta valinnalta. Siellä ei mitään palveluja kyllä ollut 70 km matkalla.
Maisemat olivat mukavat, tie nousi ylös ja alas tieheästi. Aina välillä oli suo ja tasaista. Aina kun nousin vähän aikaa ylämäkeä se tiesi mahtavaa näköalaa ylhäällä. Ilma oli lämmin, ukkoskuuroja meni välillä yli viilentäen mukavasti. Välillä aurinko paistoi ja satoisamaan aikaan.

Kaarton kylässä Riipijoen rannalla oli kota. Tarkastelin hetken paikkaa ja se näytti olevan vapaassa käytössä. Tällä kertaa oli katto päällä ja pieni sade kuuro osui kohdalle. Oli mukava katsella maisemiaja syödä suojassa.
Paikallinen asukki tuli ”uittamaan koiraa” joelle. Siinä taas juteltiin mukavia ja pidettiin sadetta kodassa. Keskellä korpea löytää melkein aina juttu seuraa ihan itsestään.

Ilma kuumeni koko ajan, mittari näytti pahimmillaan 28 astetta. Se alkoi olla uuvuttavaa, hiekkatiellä edes ajoviima ei pienen nopeuden vuoksi viilentänyt. Vesi kului pajon nopeammin kuin olin kuvitellut. Kun pääsin reitin ainoan kaupan eteen oli vettä enää puoli pulloa jäljellä.
Iltaa kohden alkoi ilma viiletä ja tyyntyä. Se ei ollutkaan helpotus vaikka niin kuvittelin. Mäkärät olivat jo todellinen ongelma. Minulla oli lyhyet housut ja paita. Heti kun pysähdyin mäkärät kävivät kiinni.Jaloista ja käsistä alkoi vuotaa verta, se oli jo sietokyvyn ylärajoilla. Paikallisten mukaan mäkäriä ei ole moneen vuoteen ollut näin paljon.
Jäin yöksi leirintäalueelle Marraskoskella. Olin vuosi sitten täällä ensimäisen yön, tällä kertaa viimeisen.