Aamutoimet sujuivat jo rutiinilla, kamat oli paketissa tunti heräämisen jälkeen. Puuroa aamiaseksi ja sitten matkaan.
Kun pääsin tien 23 risteykseen huolestuin raskaan liikenteen määrästä. Rekkoja meni kumpaankin suuntaan. Onneksi Kihniöön on vain 15km, kyllä sen kestää. Kihniössä pysähdyin kahville paikalliselle elintarvikekioskille. Pulla ja kahvi maksoi euron, etelässä sillä ei saaedes kahvia.
Heti kun lähdin Kihniöstä alkoi sataa, aluksi rankemmin mutta sittense muuttui harvaksi eikä vesi enää roiskunut tiellä. Pysähdyin välillä tankkaamaan nuudeleita ja poroa. Sillä jaksoi taas jonkun matkaa.
Kartan mukaan seuraavaksi oli hiekkatietä noin 20 km. Se olikuitenkin päällystetty mutta homma oli hoidettu aika huonosti. Koko ajansai väistellä isoja kuoppia, onneksi muuta liikennettä ei ollut juuri lainkaan. Noin 10 km jälkeen alkoi hiekkatie osuus. Maatiloja oli paljon, ne olivat suuria ja hyvin koneistettuja. Siellä tuli vastaan kaikenlaisia vehkeitä.
Jouduin ajamaan noin 5 km tietä 66 pohjoiseen ennen Alavuutta.Liikenne oli aika vilkasta ja rekkojakin meni usein ohi. Se oli aika ahdistavaa.
Vielä kerran iski sadekuuro, tällä kertaa rankempi. Sitä kesti vain vähän aikaa ja kun aloin lähestyä Tuuria paistoi aurinko.
Majapaikka on mukava maatila. Tila on ihan oikea ja toiminnassa. On lehmiä, lampaita, kanoja ja koiria. Emäntä varoitti kukosta joka alkaapitämään meteliä aamulla. Nukun aitassa yön joten kaikki maatilan äänet kuuluvat sisään.
Kävin kyläkaupasta hakemassa uuden retkituolin. Se maksoi 2.50, saa nähdä montako kertaa se kestää istumista.