Aamulla heräsin jo kuuden aikaan. En malttanut enää nukkua vaikka aikaa olisi ollut. Lähdin kävelemään kylälle, siinä meni 15 minuuttia.Huoltoasema oli sentään auki ja sain kahvia. Urheiluliikkeen pyörämekaanikon piti olla töissä 11:00, mutta hän olikin kipeä. Meinasin jo hypätä Tana jokeen. Onneksi toinen mekaanikko saapui paikalle ja sain pinnat kireälle. Lastasin äkkiä tavarat ja lähdin matkaan.
Tuuli oli aika kova ja se puhalsi suoraan pohjoisesta eli suoraan vastaan. Etenin vähän hitaammin mutta muuta haittaa tuulesta ei ollut.Tuuli helpotti hieman kun tie 98 kääntyi länteen. Yllättäen vastaan tulivalkopartainen mies kävellen, hänellä oli valtava reppu selässä ja sauvat. Pysähdyin uteliaana juttelemaan. Hän oli Johann hollanista. Johann oli kävellyt hollannista norjaan ja suunnitelma olisi kävellä Helsinkiin asti. Rupattelimme mukavia hetken ja jatkoimme kumpikin matkaa
Tie alkoi nousemaan ylös tuntureille. Katselin ihastellen kun se kiemurteli ylös pystysuoraa rinnettä. Otin muutaman kuvan todella jyrkästä mäestä. Sitten se alkoi. Tuuli yltyi niin kovaksi etten pysynyt enää pyörän päällä. Jopa taluttaminen oli välillä vaikeaa. Jouduin monta kertaa kallistamaan pyörää melkein maahan asti koska en jaksanut pitää sitä pystyssä kovassa tuulessa. Välillä kun tuuli oli vastainen pystyin vain nojaamaan tuuleen paikoillani. Talutin pyörää noin 20 km. Aina välillä yritin jatkaa ajamalla mutta tuuli painoi minut aina pois tieltä. Noin 10 km ennen Ifjordia alkoi tuuli laantua.
Kun pääsin vihdoin leirintäalueelle jaksoin vaivoin käydä suihkussa ja syödä yhden leivän. Matka oli rasittava mutta maisemat olivat sen arvoisia.